Nauhaa

Olin tekemässä tätä sivua muuten vain. Ihmisiin ja aiheeseen sopi aika ronski käsittely, joten turmelin perinpohjin kuvien reunat. Viikon inspiroitumishaasteen luettuani ajattelin, että nauhaan leimattu teksti, jota en vielä ennestään ollut kokeillut, sopisi tähän erinomaisesti.

Tarinointilapussa on nauhaa sekä alla että solmittuna reiästä. Muistaakseni en ole laittanut nauhaa ihan juuri noin aikaisemmin, vaikkei se olekaan mikään mullistava idea.

Tekstinauhat niittasin kiinni suoraan kuvaan. Laitoin myös sirkkarenkaita suoraan kuviin, sitä en muistaakseni ole ennen tehnyt. Lisäksi kuningatar sai hileillä tuunatun kruunun. Suloisista suloisimmat luurangot ovat myös nauhanpätkiä.

Taustapaperi on eräästä lehtiöstä, jonka ostin sen muiden papereiden takia. Tämä paperikuosi oli kuitenkin mielestäni häkellyttävän ruma ja harkitsin, että heittäisin nämä arkit pois. Kuinka ollakaan, olen käyttänyt näitä enemmän kuin muita saman lehtiön papereita...Olen tehnyt jonkin verran huonoja paperiostoksia, joten toistaiseksi pidättäydyn ostoksista ja tutustun omiin työtapoihini ennen kuin ostan lisää kaikenlaista somaa, jota en osaa käyttää.

Kortti Neiti Kesäheinälle

Ystävä sai tyttären muutama päivä sitten. Tein hänelle vauvaonnittelukortin Jehkottaren haasteen pohjalta, mutta koska vauvanen on perheen kolmas tytär, arvelin, että perheessä on jo koettu pinkki väriskaala kokonaisuudessaan. Heinäkuiselle vauvalle halusin veden ja kypsän kesän jo hieman haalistuvia värejä. Piirsin sentään vauvaleiman bodyyn kukkia tyttöviitteeksi.

Yläkulmaan piti tulla koriste, ja säädin vaikka minkälaisten nappikukkaviritelmien kanssa ja pilasin ihan hyvää nauhaa, mutta mikään ei toiminut. Lopulta rynttäsin pari tukevaa paperipalaa ja se oli siinä. Tällaisia kukkia teen varmasti tulevaisuudessa lisääkin.Henkilökohtaisemmat onnittelut tulevat kortin sisälle.

Hirveesti tekstii

Inspiroitumishaasteena oli täyttää puolet sivusta tekstillä. Päätin tehdä tajunnanvirtaisen tekstin. Valitsin aiheeksi yhden elämäni isoista kokemuksista, eli sen kun olin synnyttämässä toista lastani. Minulla on kuva itsestäni sairaalassa istumassa jumppapallon päällä kalpeana sairaalapaidassa: se on sinänsä täysin siveä kuva mutta jätin sen pois sivusta tässä julkaistessa. Kuvan paikka on alhaalla keskellä, kellon ja voikukan välissä.
Olen kyllästynyt skannaamaan 12x12 -tuumaisia sivuja, joten valokuvasin tämän hieman vauhdikkaasti, ei näy missään kuvassa ihan kokonaan :o Perusidea kuitenkin käynee ilmi. Tekstiä on kirjoitettu kolmeen eri paikkaan ja se on osa niitä asioita mitä ajattelin synnytyssalissa vietettyjen tuntien aikana. Koristeet ovat aika pelkistettyjä ja mustavalkoisia, lukuunottamatta kellosta tulevaa silkkioksanauhaa ja paperi-haaraniittikukkasia.

Ylläoleva tekstilappu on jostain paperilehtiön kannesta samoin kuin voikukan siemenpallo sivun alareunassa. Teksti on jokseenkin älytön ja säästin lapun alunperin siksi, että sen reunakuvio oli kiva: tarkoitukseni oli peittää teksti jollain, mutta synnytysjuttuihinhan se sopii kuin nenä naamaan!

Tällä kertaa tuli omaan silmään aika pelkistetty sivu, ei mitään kovin kolmiulotteista tai pörröistä tai rosoista. Jollain lailla vaan paperi ja koristeet valitsivat toisensa helposti.

Äiti on vähän imelä

60. inspiroitumishaaste (vau, onnea!) antoi aiheeksi lempinimen. Tällä hetkellä ajankohtaisin lempinimi on nuoremmalla lapsellani, joten käsittelin sitä. Tämä on samalla ensimmäinen sivu hänen omaan albumiinsa. Käytin vain yhdenlaista paperia, jota viritin hieman liituvärillä ja Glossy Accent -lakalla (ei valitettavasti oikein näy näistä kuvista). Sopivia kirjaimia ei ollut, joten maalasin pahvikirjaimet akryylimaalilla ja lisäksi leimasin niihin valkoisia kuvioita.

Seuraavana päivänä löysin sittenkin vielä timangitarrat ja lisäsin niitä journalingiin. Sen lisäksi hieman tylliä, siinäpä se.

There be monsters here

Pitkästä aikaa ehdin osallistua Inspiroidu -haasteeseen tällä hyvin pikaisesti keskiyöllä rykäistyllä sivulla. Aihe olisi ansainnut huomattavasti runsaampaa ja perusteellisempaa käsittelyä, mutta nyt vaan teki mieli saada kerrankin vaan äkkiä jokin askartelu tehdyksi.

Rakastan kaikenlaisia karttoja, mutta tällä kertaa käytin omatekoista miellekarttaa kotiyliopistoni kampusalueesta: vaaleanpunaiset neliöt ovat siis rakennuksia. Sivu liittyy opintojeni päättymiseen tänä vuonna ja siinä on toki vain osa kampuksesta sekä vain murunen mielikuvista, sillä en ehdi nyt sensuroida mitään henkilökohtaisia juttuja.

Oli ihanaa tehdä pitkästä aikaa jotain!!! :)

Mitä ihmettä?!

Blogi hakee ilmettään, koska en pidä valmiista templateista enkä osaa käyttää kaikkia Bloggerin ominaisuuksia. Siksi täällä on eri näköistä aina välillä...

mielenrauhaa etsimään

Graduni on valmis. Elämä voi jatkua!

Lähipäivien suunnitelmiin kuuluu siivota pöytä ja järjestää askartelutarvikkeet uudestaan esille ja helposti käytettäväksi. Sitten toivottavasti alkaa tapahtua!