sunnuntai 25. huhtikuuta 2010

Kortteja

Yksi takuuvarma asia, joka saa askartelijan heräämään koomastaan, on se, että tarvitaan korttia johonkin tilanteeseen. Tässä siis pari: ensimmäinen on "Parane pian" -kortti, jonka lähetin suklaalevyn kera polvileikkauksesta toipuvalle miehelle. Miesten kortit ovat korttiharrastusblogeissa usein erityisen huomion kohteena sikäli, että miehille ei voi laittaa yhtä ylettömästi kukkia ja muuta sievää kuin naisille, lapsille ja vanhuksille. Tässä minun ratkaisuni asiaan. Ruutupaperia, ronskia musteella tuhrittua aaltopahvia ja kala. Kortin saaja harrastaa kalastusta.Vauvakorttejakin tunnutaan tarvitsevan usein. Tässä on kortti tyttövauvan perheelle, ja koetin tehdä siitä tytön näköisen ilman vaaleanpunaisuutta. Halusin myös kokeilla tätä kolmiosaiseksi haitariksi taittuvaa korttimuotoa. Se onkin tosi hauska, koska kaikki ei näy kerralla. Paperin taustapuoli on punainen, ja suljettuna näkyy mukavasti läpi sydämenmuotoisista rei'istä.Toivotukset kirjoitin tuohon tyhjään punaiseen tilaan vaunujen viereen.

Tässä vielä koko komeus avattuna. Näytti pirtsakalta vastaanottajien vaaleanpunaisen korttimeren keskellä! Ihan oikeasti pöydällä oli varmaan 30 korttia, joista tämä oli ainoa ei-vaaleanpunainen! Itsetehtyjäkin oli aika vähän. Vaikka askartelu, kädentaidot ja tuunaus tuntuvat olevan pinnalla, yllättävän vähän lopulta näkee mitään itse tehtyä.

Elonmerkkejä

Viime aikoina olen tullut askarrelleeksi vähän ja julkaisseeksi vielä vähemmän. Yritän nyt ryhdistäytyä: tässä yksi huhtikuinen sivu, jonka tein muuten vain. Paperi itsessään oli jo aika koristeellinen, joten halusin jättää tyhjääkin tilaa sivuun. Lisäksi halusin kirjoittaa suoraan sivuun, koska teen sitä aika vähän.