tiistai 30. joulukuuta 2008

Piirros valokuvan sijaan


Blogeissa näkee joskus skräppisivuja, joihin on piirretty. Ne ovat usein hauskoja, mutta itse en ennen tätä ole kokeillut. Nyt minulla ei kuitenkaan ollut valokuvaa laukustani tai sen sisällöstä. Päädyin siis piirtämään laukun ja kuvailemaan kirjallisesti sen sisällön, muuten olisi jäänyt osallistumatta haasteeseen.

Sommitteilla on myös muutama muu leiska, ja niihin on tulossa aika värikkäitä materiaaleja. Siksiköhän tästä tuli näin ruskea ja hillitty?

torstai 18. joulukuuta 2008

Rakennustaidetta


Uusin skräppäyshaaste oli arkkitehtuurin ystävälle ihana! Vaikeinta oli päättää, mitä kaikista mahdollisuuksista ottaisin käsittelyyn. Päädyin GLS-herrojen mainioon Hvitträskiin, johon varastostani löytyi sopivan arts and crafts -henkinen taustapaperi. Kuvia oli paljon, joten valitsin vain muutamia ja silti oli pakko tehdä aukeama <3.

Kuvat ja taustapapereilla tehdyt kiemurakuviot olivat tärkeimmät, joten koristelin vain hillitysti. Valokuvien reunoja on pyyhkäisty hiekkapaperiviilalla. Uutena asiana minulle mukana on paperikukkia ja pitsiä.

Sain linkin tutoriaaliin 12x12 -kokoisen sivun skannaamisesta, mutta minulla ei ole samaa ohjelmaa käytettävissäni. Niinpä sitten vaan karkeasti liitin vanhalla Photoshopin versiolla skannatut kuvanpuolikkaat yhteen cropattuani ensin reunoista jonkin verran. Lopputulos ei ole kovin siisti, mutta koko sivun näkee kuitenkin kerralla. En jaksa nyt hifistellä, kun meni muutenkin jo kauan että ehdin alkaa tehdä koko haastetta, ja vielä raskauden turvottamilla töppösormillani... ;)

lauantai 6. joulukuuta 2008

Piparkakkureunoja


Uusin inspiroitumishaaste oli minulle outo, sillä en ole toistaiseksi hankkinut lainkaan piparkakkureunaisia papereita, vaikka olenkin niitä muiden sivuilla paljon katsellut. Muutenkin hankkimani paperit toimivat aivan eri tavoilla kuin ostohetkellä kuvittelin. Monet ihanuudet ovat jääneet käyttämättä, ja toisista taas taustana pitämäni puoli onkin osoittautunut sopivammaksi käytössä. Tämän sivun ruutupaperi sekä näkyvän tekstin paperi ovat taustapuolia, joita en koskaan olettanut käyttäväni. Hassua! Lisäksi olen ihastunut 1/16 kokoisiin sirkkarenkaisiin, joita tuli Fiskarsin pakkauksessa, ja joista alunperin arvelin että käyttämättä jäisivät. Nyt mietin hankkisinko niitä lisää.

Vaikka piparkakkureuna sinänsä ei välttämättä tarkoita mitään kodikasta, minulle tuli mieleen näiden kuvien tilanne viime kesältä. Mummini pitää kaikesta söpöstä ja pastellivärisestä, joten hänestä kertovan sivunkin piti olla sellainen. Leikkelin piparireunoja käsin (aargh) ja koristelin sivua runsaasti. Lisäksi tein ensimmäistä kertaa piilotetulle tekstille paikan: se on vedetty hiukan esiin ylhäällä olevan valokuvan takaa. Koska en vielä tiedä, millaiseen albumiin tämä sivu loppusijoittuu, laitoin piilotekstin yläreunaan, jotta sitä voisi tutkia myös muovitaskussa.

Sivua oli luonteva ja kiva tehdä, ja lopputuloksen tunnelma on sellainen mitä toivoinkin. Jouduin myös pois omalta mukavuusalueeltani ja tekemään jotain eri tavalla kuin aikaisemmin, ja siitäkin olen hyvin iloinen!

tiistai 2. joulukuuta 2008

Aina ei vaan suju



31. inspishaasteessa kehotettiin runsauteen. Tehtävä oli tosi kiva, mutta itse olin jotenkin jähmeä tällä kertaa. Poimin sitten muutamia kuvia perheemme muutaman päivän kesälomamatkasta. Mikään kuviopapereistani ei tuntunut sopivalta, joten otin melko yksivärisen taustan ja aloin ruimia siihen kuvia ja koristeita.

Itselleni uusia asioita olivat siirtokuvien ja pienenpienten eyeletien käyttö. Siirtokuvaperhosia on sekä kuvien päällä että otsikon alla olevassa kuultopaperissa. Otsikon aluspaperi on rypistetty, jotta siinä olisi enemmän tekstuuria, ja se on kiinnitetty pikku eyeleteilla. Otsikon kirjaimet on röhlätty valkoisella maalilla hilpeämmiksi. Lisäksi käytin kahta nauhaa, kolmen eri valmistajan haaraniittejä, liitua ja leimailua. Kuvia kiertää verkkomainen nauha, joka on kiinnitetty niiteillä ja haaraniiteillä. Silti lopputulos näyttää minusta kovin rauhalliselta! Johan nyt.


Koko layout näkyy aika huonosti valokuvassa - en vaan osaa sitäkään - koska 12x12 -sivu ei mahdu skanneriin kokonaisena. Yksityiskohtia näkyy pienissä kuvissa. Ei mikään huima onnistumiselämys tällä kertaa, mutta ihan ok perusleiska ja toteutti tavoitteeni kokeilla uusia juttuja.

tiistai 25. marraskuuta 2008

The evil that men do

Tämän sivun idean sain ihan vahingossa keräillessäni materiaalia erääseen haastesivuun. Tämä on nopea juttu, ei lainkaan koristeita - mutta enpähän keksinyt mitään koristeita mitkä olisivat sopineet aiheeseen!

Vähän tehokeinot ovat siis itse taustapaperi, silkkipaperille printattu teksti ja kynttilällä runneltu paperi sen alla. Kirjaimet olivat alunperin soijaväreillä värjätyt, heleänsiniset, mutta suhrasin ne askartelumaaleilla paremmin teemaan sopivaksi. On hauskaa muokata tarvikkeita, vaikka se viekin paljon aikaa.

Sivussa on paljon kamaa vasemmassa laidassa ja vain yksi kuva oikeassa laidassa. En silti koe, että tämä olisi jäänyt kovin epätasapainoiseksi. Valokuva on niin vertikaalinen ja outo, että halusin jättää sille lisää tilaa pystysuunnassa.

sunnuntai 23. marraskuuta 2008

Ovatko lelut elottomia?

30. inspiroitumishaasteen aiheena oli elottomasta asiasta skräppääminen. Hauska aihe, josta keksisi vaikka mitä! Omana rajoituksenani on kuitenkin alati se, että olen kaikkiaan valokuvannut melko vähän, enkä skräppäämistä varten vielä oikeastaan ollenkaan. Niinpä on aina tyytyminen niihin kuviin, mitä laatikossa sattuu olemaan. Tässä kuvassa on jotain elotonta, mutta jotenkin ei tuntunut siltä...



Onneksi olen joskus ottanut kuvan lapseni lempileikistä, pikkuruisista Muumeista aterioimassa. Muumileikit ovat aina kodikkaita, pääasiassa syömistä, retkeilyä ja nukkumaanmenoa, joten sivun tekeminen kuvasta kävi myös kodikkaan vaivattomasti. Tapettimaisen taustapaperin toisesta puolesta tuli kehys kuvalle. Otsikon halusin tehdä kaunokirjoituksella, mutta se olikin hankalaa: paperi oli niin ohutta, että leikattuani ja laitettuani liimapuikkoliimaa teksti alkoi venkuroida. Kun laitoin sen taustapaperille, se jäi niille sijoilleen ja alkoi revetä jos yritin korjata. Niinpä otsikko on aivan vino :( . Muuten tykkään siitä, joten kokeilen tätä tekniikkaa vielä uudestaan mutta hivenen tukevammasta paperista.

Tavoitteeni runsastuttaa tyyliäni onnistui tässä leiskassa. Käytin ensimmäistä kertaa sekä nappia että tylliä! Tylli oli tosi hauskaa, joten sen kanssakin pitää jatkossa leikkiä.

tiistai 18. marraskuuta 2008

Inhorealismia ja fantasiaa samassa leiskassa!


Tämänviikkoisessa skräppäyshaasteessa ei saanut käyttää lainkaan valokuvia. Se ei tuntunut kovin hankalalta, sillä muuan ajankohtainen aihe suorastaan vaati päästä skräpätyksi! Meillä on nimittäin käynyt jokseenkin militantti hammaskeiju ja lapsemme elämä on muuttunut dramaattisesti.

Tässä ollaan hyvän maun rajoilla ja mietin, voinko julkaista työn jossa on oikeita hampaita vai onko se liian ällöttävää. Toisaalta moni tallettelee ensimmäisiä irronneita hampaitaan muistoesineinä, joten ehkä tämä vielä menettelee.

Halusin pitää työn aika yksinkertaisena. Halusin kuitenkin myös kokeilla uusia tekniikoita, joten journaling on printattu ohuelle silkkipaperille - se piti nitoa tukevampaan paperiin kiinni printtauksen ajaksi - ja sitten ommeltu ristipistotöissä käytettävällä langalla, joka on aika kaunista ja samantapaista vihreää kuin hammaskaavion reunoihin suhrattu muste. Sekä silkkipaperille printtaaminen että käsin ompeleminen olivat hauskoja tekniikoita ja niitä tutkin jatkossakin.

Ja huomio: pidän myös herttaisesta ja suloisesta skräppäyksestä, eli jatkossa sitäkin tulee. Nyt vaan on sattunut pari ärhäkämpää aihetta! ;)

Maatuskavaihto

Osallistuin Xingin järjestämään maatuskavaihtoon. Askartelumaailman noviisina en ole koskaan ennen ollut mukana missään vaihdossa, mutta pidin siitä kovasti!

Malttamattomana ihmisenä lähetin maailmalle heti ensimmäiset tekeleeni. Jotenkin huivien alta karkaavat hiukset tuntuivat hauskalta asialta kokeilla. Nämä karvapäämummelit siis lähtivät vaihtoon:


Koska olin jo leikannut ison määrän maatuskoihin sopivia paperinpalasia, tein muutaman pakettikortin ilman erityisiä värikoordinaatteja. Tämäntapaisia teen vielä lisääkin ja ne pääsevät joululahjojen koristeiksi.


Ja nämä söpöliinit saapuivat vihdoin tänään! Kiitoksia kaikille vaihtoon osallistuneille, oli tosi mukavaa saada muiden askartelijoiden tuotoksia. Mikähän lienee seuraava askarteluvaihtoni?

maanantai 10. marraskuuta 2008

Terveisiä mahan takaa


Uusimmassa inspiroitumishaasteessa piti käsitellä arjen haasteita symbolisesti. Tällä kertaa tein nopean leiskan itselleni ajankohtaisesta asiasta. Olen 33. viikolla raskaana ja mihin tahansa menenkin, ihmiset alkavat puhua raskaudestani. Minulla on jo ennestään yksi lapsi, joten ei tämä nyt NIIN eksoottista enää ole, ja kun itse on 24/7 tiineenä, olisi mukavaa ajatella välillä jotain muutakin.

Kokeilin uusia leimojani - olen kärsimätön ja suttuinen leimailija - ja pastellisia värejä, mitä en yleensä harrasta. Kuvan alapuolelle mahtuisi vielä jokin pieni journaling tai imelä nalle, mutta juuri nyt ei tule mitään sopivaa vastaan. Symboliikka on karkeaa: vauvat ja vauvatavarat edustavat vauvapuhetta, ja Tim Holtzin ihana pääkallo edustaa sarjakuvamaisesti kirosanoja, jotka katsoja voi itse kuvitella.

keskiviikko 5. marraskuuta 2008

Rakas sumea hiireni


Uusimmassa Inspiroidu -skräppäyshaasteessa piti käyttää epäonnistunutta valokuvaa. Se ei tuntunut vaikealta, sillä olen koko ajan tiennyt tulevani skräppäämään myös huonoista valokuvista niiden sisällön takia.

Meillä on vanha digikamera, joka miettii pitkään ennen kuin suostuu ottamaan kuvan. Jo spontaanien tilanteiden kuvaaminen sillä on haastavaa. Lapsista on vaikeaa saada hyviä kuvia. Ja hiiristä on aivan !#¤"!#"¤ mahdotonta saada edes siedettäviä kuvia! Hiiret ovat pieniä ja nopeita, ja kun kamera räpsähtää, on hiiri jo muualla.

Olen alkanut pitää lemmikkihiiriä vasta näin vanhoilla päivilläni, ja kaksi ensimmäistä hiirtäni olivat sisarukset Elsi ja Wivi (Elsi Borgin ja Wivi Lönnin mukaan). Wivistä tuli hyvin kesy ja hauska lemmikki, ja vaikka minulla on sittemmin ollut muitakin hauskoja siimahäntiä, Wivi oli Elämäni Hiiri.

Layout syntyi melko nopeasti, sillä kuva kaipasi voimakasta ja iloista paperia taustakseen. Sivu ei ole minkään standardin kokoinen, koska minulta puuttuu albumi omien pikku asioideni tallentamiseen enkä halunnut sitoutua liikaa mihinkään. Tämä mahtuu A4-albumiin tai isompaan.

sunnuntai 26. lokakuuta 2008

Vähän dekadenssia


Tämänkertainen Inspiroidu -haaste oli kiva, sillä toistaiseksi olen vain ihaillut valokuvien reipasta käsittelyä muiden blogeissa mutten ehtinyt kokeilla itse. Halusinkin valita kuvia, joille voisin häikäilemättä tehdä mitä vaan. Toisaalta, tekniikka ei saa koskaan olla itsetarkoitus, vaan käsittelytavan pitää sopia kuvien tarinaan. Mitä ihmettä skräppäisin tällä kertaa?

Joskus kymmenen vuotta ja viisitoista kiloa sitten pelleilin kameran kanssa kotona. Laitoin liikaa meikkiä ja otin itselaukaisijalla ilmeilykuvia. Koska kyseessä oli vanhanaikainen filmikamera, näin lopputuloksen vasta vedoksista. Olen joka kuvassa aivan toisessa reunassa ja useimmiten epäterävä. Ärsyttävää! Mutta niinpä nämä kuvat olivat oivaa materiaalia tähän projektiin.

Niinpä revin, hioin, raaputin ja kirjoitin suoraan kuvien pintaan. Ronski ja osoitteleva tarina vaati samanlaiset puitteet, joten käytin samettia, pitsiä ja tekonahkaisia kirjaimia sekä tiiliseinäpaperia. Lopputulos on sillä tavalla raflaava kuin vanhojen tätien toimittamat nuortenlehdet! Itse kuitenkin pidän lopputuloksesta. Se on hilpeä ja hiukan pateettinen, mutta niinhän elämänohjeet ovat.

On niin sateinen ja pimeä päivä, että valokuvaaminen ei onnistunut. 12 x 12 paperi ei taas mahdu skanneriin kokonaan, joten laitan kaksi kuvaa ja toivon että hahmotatte sommittelun niiden avulla. Alaosa on pelkkää mustaa pitsiä ja ankkuroi kokonaisuuden, mutta se ei ihan näy näistä.

torstai 23. lokakuuta 2008

Lahjarasiakokeiluja

Pienet rasiat ovat aina kiehtoneet minua. Kokeilin tehdä lahjarasioita skräppipapereista. Pohjana on askartelulehdestä otettu kaava, jolla oikeanpuoleinen rasia on tehty sellaisenaan. Vasen on samasta rasiasta muokattu kannellinen versio. Rasiat ovat n. 8 cm korkeita, joten niihin mahtuu muutama makeinen, neulahuovutettu elukka tai jokin muu pieni lahja.

Kumpaankin rasiaan on tulossa vielä pieni tagi kortiksi, mutta ne voi tehdä vasta kun tietää kenelle ja mihin tilanteeseen rasiat annetaan. En osaa tehdä blancokortteja, vastaanottaja vaikuttaa aina lopputulokseen!

Kuvaaminen on hankalaa lokakuun valossa ja harjaantumattomana. Käyttämäni paperi on Tilda-paperia Sinooperista, hiukan siinä rajoilla että onko liian jäykkää tällaiseen askarteluun. Jatkossa kokeilen ohuemmilla papereilla ja muunkin muotoisia rasioita.

tiistai 21. lokakuuta 2008

Inspiroituminen luonnosta


En ole viime aikoina ottanut luontokuvia, joita haluaisin skräpätä. Niinpä tein sivun pitkään kesken olleeseen Ranskanmatkastani kertovaan albumiin. Bazoches-sur-Guyonne on pieni kylä noin 40 km Pariisista lounaaseen, ja vietimme matkaseurueen kanssa siellä yhden päivän taidekeräilijä Louis Carrén museoidussa kodissa. Talon pihalla otin muutamia kuvia itselleni eksoottisista asioista. Nyt ne vihdoin pääsivät albumiin!

Pidin värimaailman maanläheisenä, koska se sopi aiheeseen, mutta journaling ja otsikko saivat tuoda hiukan särmää, siksi oranssi väri. En ole muistanut ostaa kunnollista vellumia, joten journalingissa on käytetty myös arkkitehtien skissipaperia :D.

maanantai 13. lokakuuta 2008

Otsikko pystysuunnassa


Tiesin jo pian uusimman inspiroitumishaasteen luettuani, mitä tekisin, mutta aikaa toteutukseen ei ollut ennen maanantaiaamua. Samalla toteutin omaa haastettani, eli pyrin runsaampaan skrapbookingiin kuin yleensä.

Pystysuuntainen otsikko ei ollut ongelma. Aihe oli ennestään mielessä. Värimaailma syntyi hetkessä. Sain jopa käytettyä työhön kahta erilaista nauhaa. Mutta: säädyllisen valokuvan saaminen lokakuisena aamuna yhdeksän aikaan on näköjään täysin mahdotonta! Niinpä muutaman otoksen ja yhtä monen kirouksen jälkeen skannasin tämänkin työn, vaikka se latistaa kolmiulotteisia elementtejä kuten tuota pörröistä nauhaa. Jatkossa siis pitää opetella myös kuvaamaan askarteluita päivän valoisimpina hetkinä. Talvesta on tulossa haastava...

perjantai 10. lokakuuta 2008

Lapsuustraumoja?

Suurin osa toistaiseksi vähäisistä skräppisivuistani on tehty tyttäreni albumiin. Tavoitteena on kertoa arkisia pikku juttuja. Tytöstä on ihanaa kun äiti tekee hänestä tarinoita, ja sehän on omiaan kannustamaan äitiä askartelemaan lisää!

Nyt tyttäreni on kuusivuotias ja rakastaa tyttöjen juttuja, kuten hameita ja nättejä sukkahousuja. Pienempänä hän kuitenkin inhosi sukkahousuja yli kaiken ja yritti aina raastaa niitä päältään kynsin hampain, sillä paljain jaloin oli paljon mukavampaa. Muistan saman tunteen omasta lapsuudestani: sukkikset kutittivat, hankasivat, valuivat ja puristivat. Se tunne ei tosin ole kadonnut aikuisenakaan...

Tämä sivu on minulle hankalan pienessä 8x8 -koossa. Ylenmääräiset koristeet eivät tuntuneet sopivan kuvaan, mutta lisään tähän myöhemmin vielä pienen journalingin ja sen luultavasti kiinnitän nauhalla ja haaraniiteillä. Tyylini on luonnostaan selkeä ja pelkistävä, joten jatkossa yksi haasteistani on alkaa tehdä runsaampaa ja koristeellisempaa scrapbookingia.

torstai 9. lokakuuta 2008

Ensimmäinen inspiroitumishaasteeni!


Nipin napin ehdin mukaan tämän viikon "Inspiroidu" -skräppäyshaasteeseen. Suunnittelen pikku hiljaa albumia kodistamme ja sen remontoinnista 8x8 -koossa. Tässä on siis vanha keittiömme, joka oli tuskastuttavan ahdas nurkkaus. Sivustakin on tarkoituksella tehty ahdas ja hiukan kaoottinen, jotta sen tunnelma olisi samanlainen. Uusi keittiö on väljempi ja valoisampi, joten sen uskottava esittely 8x8 -kokoisena tulee olemaan uusi haaste...

Sivu on taas skannattu - en löydä kameran johtoa - ja se jotenkin litistää kuvaa. Tässä tosin ei olekaan käytetty mitään kolmiulotteisempaa materiaalia, ei edes suosikkejani haaraniittejä. Päädyin leimaamaan kirjaimet, sillä pienemmän journaling -lappusen tekeminen ei jotenkin tuntunut tässä oikealta tavalta. Värimaailma on minulle hiukan outo, sillä en pidä oikeastaan minkäänlaisesta sinisestä enää nykyään, mutta keittiöön taustapaperi tuntui sopivalta.

keskiviikko 1. lokakuuta 2008

Jälleen uusi askartelubloggaaja



Miksi ihmeessä taas yksi askartelublogi lisää? Johan niitä on netti pullollaan!

Kas, siksi että muiden askartelublogit ovat hyvin innostavia ja selailen niitä vapaahetkinäni. Haluan osallistua Inspiroidu -scrapbookinghaasteisiin, sillä olen laiska ihminen joka tarvitsee deadlinen kivojenkin asioiden tekemiseen.

Olen aina pitänyt askartelusta ja ostan usein tarvikkeita, mutta toistaiseksi olen vain tehnyt kortteja tiettyyn tarpeeseen. Scrapbookingia olen vasta aloittelemassa. Haluan tehdä näitä molempia asioita paljon enemmän ja kehittyä: erityisesti scrapbookingiin vaaditaan kunnollisia valokuvia, enkä ole kummoinenkaan kuvaaja vaikka pidän itseäni visuaalisena ihmisenä.

Siispä, monta hyvää syytä!

Tätä blogia varten en ole tehnyt vielä mitään, mutta laitan oheen muutaman skannatun kuvan viimeaikaisista korteista. Jatkossa pyrin kuvaamaan töitäni.