tiistai 31. maaliskuuta 2009

Nipin napin mukana!


Ihan sattumalta huomasin viime hetkillä, että Paperikierteellä on nyt oma askarteluhaaste. Paperikierre on ensimmäinen kauppa, josta noin vuosi sitten tilasin ensimmäisiä scrapbookingmateriaalejani, joten oli hauskaa osallistua!

Tein pitkästä aikaa sivun tyttäreni albumiin, joka on 8x8 -kokoa. Uutena juttuna käytin nappikukkaa, jollaisten tekemistä nauhasta kokeilin Xingin kanssa toissaviikonloppuna. Alunperin idea tulee Pikkuhelistimeltä, joka on tehnyt tällaisia kankaasta. Nappi on tehty itse askartelumassasta. Nauha on tosi vanhaa, se oli jollain oman lapsuuteni nukella. Nyt pesin ja silitin sen ja käytin siitä pätkän oman lapseni nukkeleikistä kertovaan sivuun. Myös tätini 60-luvun mekon helmapitsi pääsi taas mukaan - johan nyt on sukupolvien painolastia!

Nämä pulleat koristeet vaikeuttavat skannaamista, ja vaaleankeltaiset sävyt jäivät todellista haljummiksi kuvassa. Keltaista on siis journalinglapun taustassa ja koristeissa sekä valokuvassa.

maanantai 30. maaliskuuta 2009

Kortti lohikäärmeiden ystävälle


Parin viikon takaisessa Jehkottaren haasteessa oli kiva luonnos, josta tiesin heti miten toteuttaisin sen. En ehtinyt tehdä korttia silloin, mutta askartelin sen nyt jälkikäteen syntymäpäiväkortiksi. Saaja pitää fantasiakirjallisuudesta ja juuri näistä väreistä.

maanantai 16. maaliskuuta 2009

Kierrätystä ja katse ylös


46. inspiroitumishaasteessa kehotettiin kääntämään katse ylöspäin. Koska ilman valokuvaprintteriä olen vanhojen kuvien varassa, löysin helpoiten materiaalia matkakuvista. Nämä kuvat otin Latviassa vuonna 2001.

Askarteluaikani on nykyään tosi vähissä, ja se on hankalaa, sillä haaveileva tekotapani vaatii paljon aikaa ja materiaalien hajamielistä silittelyä. Kun joudun koko ajan tutustumaan varastoihini uudestaan, unohdan aikaisemmat ideani eri tarvikkeista ja tyylini yksinkertaistuu enemmän kuin haluaisin. Uutuuksiakin sain silti kokeiltua: löysin joulukoristelaatikosta helmipäisiä nuppineuloja, jotka siirsin askartelulaatikkoon. Nauhan kokoava levy puolestaan on lapseni joululahjasta. Barbien ym. isosilmäisten muoviotusten kiinnittämiseksi laatikkoonsa käytetään muovitettua rautalankaa, joka sitten on pahvin taakse koottu rei´itettyjen muovilätkien avulla. Näitä muovilätkiä olen ottanut talteen kokeillakseni niitä askarteluun. Eivät varmasti ole hapottomia, mutta minä en ole siitä niin tarkka.

Pitsi on tätini 60-luvulla ompelemasta juhlamekosta, josta ei ole enää vaatteeksi. Taustapaperi tuntui sopivan art nouveaun orgaaniseen muotokieleen, mutta ennen kaikkea se on ihanan keväisen vihreä!

Ja vielä otsikosta: se on sanonta joka minulle merkitsee luovaa voimaa ihmisissä, eikä sitä tule tulkita uskonnolliseksi.